Vähäisen Classic-kokemuksen omaavana muutama kommentti, joistakin juttelin Pantsun kanssa jo Imatran varikolla. Tuolla Vets MXDN-keskustelussa oli EVO90-luokasta puhetta niin hieman siitä ja lajista yleensä.
30+ ikäisenä ex-junnucrossarina tunnistan jo nyt lähtölistoissa tuttuja nimiä juniorivuosilta, hyvä niin. Näyttäisi siltä, että nuorempia kiinnostaa paitsi vanhat laitteet, mutta myös rennompi kilvanajo. Faktahan on se, että esim. B-crossiin on turha lähteä jos on aloittanut lajin aikuisena, ei ole ajanut 10-20 vuoteen tai muuten treenaa aktiivisesti ajamisen lisäksi myös kuntopuolta. Siis niin että crossikisan ajaminen olisi mielekästä ja sinne menisi uudestaankin. Classicin maltillinen kilpailumäärä, erien kestot ja meininki mahdollistavat totisemman kisailun tai oikean harrastelun.
Toisin sanoen siis Classiccia voisi tuotteistaa Liiton suuntaan myös harrastepuolen matalamman kynnyksen lajina, koska eihän nyt Liigaan tai kans. kisoihin mahdu mitään oikeita sunnuntaikuskien luokkia lisää tai niiden erottelu on vähän vaikeaa. Samoin hiemankin helpotetut radat nykyratojen seassa houkuttavat kait harrastajia (?). En tosin tiedä mahtuuko Classic-luokkien kisoihinkaan yksipäiväisinä. Siitä seuraavaan asiaan >
Pantsun pointti muutamasta laadukkaasta kisasta pitkän sillisalaattikauden sijaan on todella hyvä. Ainakaan itselleni ei olisi mahdollista koluta koko kautta jos kisoja olisi kovin paljon.
Kisapäivät kuitenkin vilahtavat aika nopeasti, etenkin jos on vain kisapäivän paikalla. Eihän niitä helmiä ehdi kaikkia kuolaamaan, saati rakentajia haastelemaan. Sikäli ehkä esim. 3 kpl 2-päiväisiä kisoja voisi toimia, varikkoelämä saisi lisää potkua ja silloin luokkia voisi olla enemmän mikäli tarvettä ja sunnuntaina palkinnotkin voisi olla aiemmin kourassa. Esim. lauantaina treenit, ja 1-2 luokan kisat, sunnuntaina rataan tutustuminen ja toisten luokkien erät. Toki vaatii järjestäjiltä taas lisää, mutta ehkä helpompi koota tuommoinen paketti vaikka joka toinen vuosi vrt. että pienetkin kerhot järjestää kisan joka kausi ja cupissa 5 kisaa (?).
Oikeasti vanha rauta eli ne kunnon classicit on melko harvinaisia ja kalliita, sekä rakentaminen todella aikaa vievää touhua. Jos kuskeja ja näkyvyyttä haluaa lisää niin nämä 80-90-luvun vaihteen tuntumasta olevat pyörät voisivat olla fiksu veto. Niitä on vielä jokseenkin saatavilla/pelastettavissa ja osiakin saa helpommin. Samalla tavalla nekin katoavat kuin ne siksteenit, husset ja muut klassikot jos niitä ei oteta tallien perukoilta käyttöön. Ainakin itselle ne oman nuoruuden/lapsuuden pelit ja varusteet on hienoja, enkä usko että olen ainoa.
Miksi Classicci iskee kuin miljoona volttia:
+ Vanhat laitteet niin radalla kuin varikolla
+ Muu museokalusto, jota kisapaikoilla on näkynyt
+ Iäkkäämpienkin kuskien sisukkuus, kunto, ajotaidot ja kilpailuvietti
+ Monipuolinen osallistuminen / osallistujakaarti, mukaan mahtuu niin rakentelijat, ulkoiluttajat kuin kisaavatkin
+ Sivareissa 2-3krt enemmän kuskeja kuin SM-sarjassa
+ Makkarat ovat olleet hyviä ja niitä on ollut riittävästi
+ Hyvä henki ja mukavaa porukkaa
Kokonaisuutena aivan mahdottoman hienoa ollut tutustua tähän touhuun, kiitokset vielä kerran aktiiveille!