Mono perä määritelmä

[jouni pesonen]

Moi

Tiedustelisin monoperä määritelmää! Onko se iskunvaimentimen toinenpää kiinni rungossa ja toinen takahaarukassa vai onko kiinnityspisteet määritelty tarkemmin.

jp

[Juhani Saastamoinen]

Moi jp,

Monoperää (-jousitusta) alettiin käyttää silloin, kun normaalisti kahden iskunvaimentimen (twin schock) sijaan alettiin käyttää vain yhtä (mono) jousituselementtiä. 60-ja 70-lukujen vaihteessa esiintyi erilaisia viritelmiä, mutta läpimurto saavutettiin, kun sekä jousitus- että iskunvaimennuselementit yhdistettiin samaan komponenttiin. Seuraava kehitysaskel oli, kun jousituksesta  tehtiin progressiivinen "linkkuja" käyttämällä. Näistä kolmesta erilaisesta takajousituksen toteuttamistavasta käytetään nykyään (esimerkiksi) termejä Stereoperä, Monoperä ja Linkkuperä (siis monojousitus linkuin). Normaalistihan takahaarukan jousituksen kiinnityspisteiden tulee toimiakseen olla haarukassa ja rungossa. Ammoisina aikoina ennen swingi-aikaa jonkinlaista joustoa taakse saatiin esimerkiksi takanavan sisään rakennetuin, yleensä kumisin, elementein (esimerkiksi Triumph). Takahaarukan ja rungossa olevien kiinnityspisteiden paikkaa ei voida määritellä, koska ne riippuvat käytetyistä komponenteista ja halutusta ominaisuuksista.

Erilaisista monojousituksista nähtiin monia versioita, koska Yamaha osti Tilkensiltä patentin sekä De Carbonilta  sen patentin käyttöoikeudet ja nimesi kokonaisuuden Monocrossiksi. Muilla valmistajilla on sitten käytössä (em. patenttien kiertämiseksi) muita nimityksiä.

Asiasta on Wikissäkin tekstiä, mutta ei kannata uskoa väitettä, että rungossa oleva kiinnityspiste sijaitsee etupyörän etupuolella.

Tässä lyhyesti ja toivottavasti ymmärrettävästi,

Lennu Jr.

[jouni pesonen]

Moi Lennu jr

Mono selkis. Kiitos

Kyselisin sääntö tarkennusta Luokka D salliiko säännöt pyörän jossa moottori on alumperin vesijäähdytteinen muutettu ilmajäähdytteiseksi ja levyjarrut vaihdettu rumpumalliseksi.

jp

[Juhani Saastamoinen]

Moi,

Tässä kuva monosysteemistä.

Lennu Jr.

[Juha Monto]

Kyselisin sääntö tarkennusta Luokka D salliiko säännöt pyörän jossa moottori on alumperin vesijäähdytteinen muutettu ilmajäähdytteiseksi ja levyjarrut vaihdettu rumpumalliseksi.

jp

Katso http://www.classicmx.fi/pages/cmc-saannot.html
"Alkuperäisenä E-luokkaan kuuluvaa pyörää ei saa muuttaa D-luokan säännöt täyttäväksi. Esim. alun perin monoperäistä pyörää ei saa muuttaa stereoperäksi."

[jouni pesonen]

Moi

Asiat selkis (keskustelu) J lahden avustuksella Kiitos.

jp

[Juha Mattila]

Moi,

Tässä kuva monosysteemistä.

Lennu Jr.

Kuva on ilmeisesti vuoden 1977 Yamaha DT 250 MX -pyörästä.  Siis ensimmäisestä monoperäisestä DT-jammusta (endurosta).  Oliskohan ollut vuosi 1975, kun ensimmäiset monoperäiset YZ:t (crossit) tuli Suomeen?
Tuohon DT:n mallimerkintään tosiaan kuuluu tuo lisäliite MX, jos sitä joku ihmettelee.  Tuo MX-liite tuli juuri tuon jousitusuudistuksen myötä.  Hieman myöhemmin myös vastaavaan piikkiin (Suomessa muistaakseni 1979).

[jouni pesonen]

Moi

Oisko YZ ja DT (mono)ollut pieniä eroavaisuuksia rungoissa.

Totta vai tarua!
Olen kuullut että Håkan Anderssonin ensimmäinen Yamaha Mono jolla hän ajoin
250 MM sarjaa olisi rakennettu 250 cc stereoperän runkoon (alunperin stereoperä)
ja ensimmäinen oikea Mono Yamaha oli valmistunut suomessa. Harto Helin olisi asentanut
oman stereoperän tekniikan Mono runkoon (tehdastekoinen runko).

jp

[Juhani Saastamoinen]

Moi jp,

Håkan oli kaudesta 1972 alkaen palkattu Yamaha Motorille kehittämään mono-jousitusta. Ilmeisen tehokkaasti, sillä hän voitti 250 Momocrossilla 1972 ja 1973 MM:n. Olisi luontevaa, että kehitystyö olisi lähtenyt juuri stereoperän komponentteja käyttäen.

Toinen huhu on lienee perätön. Kyseinen henkilö tosin ajoi maahantuojan kalustolla ja on kiistatta taitava rakentaja. Käytettävissä maahantuojan (ja sitä kautta myös tehtaan) resurssit firman hyväksymissä rajoissa. Hänellä oli 1973 Sixissä käytössään 360, mantsapeliksi naamioituna. En siinä kyllä mitään monoperää havainnut. Teoriassa tällainen kokeilu on ollut mahdollinen, mutta tuskinpa. Oli sen verran kalliita varaosia maahantuojankin nettohinnoin eikä kaiketikaan kuulunut maahantuojan intresseihin. Kun noita monoperäisiä myytiin sitä mukaa kuin niitä vain saatiin maahan.

Yamaha Racing oli maahantuojan tiiminä hyväksytty tehdastiiminä, joten käytössä Yamaha Motor Europen Amsterdamissa sijaitsevat Euroopan myyntialueen kisaosaston resurssit myös crossipuoleltakin. Siksi en näe tarvetta olleen sen puoleksi omistamansa ruotsalaisyhtiön käyttöä virityspajana. Eiköhän siinä ollut takana vain pääsy Öhlinsin iskareiden salaisuuksiin sekä mahdollisuus nokittaa japsivalmistajia kilvoittelussa osien hinnoittelussa. Nämä aluepäämajat olivat erittäin itsenäisiä, jota kuvannee vain Euroopaan valmistettujen crossipyörien tuotanto, HL500. Tästä juttua ensimmäisessä kerholehdessä.

Terveisin Lennu Jr.

[Jani Kaukiainen]

.. Ilmeisen tehokkaasti, sillä hän voitti 250 Momocrossilla 1972 ja 1973 MM:n. Olisi luontevaa, että kehitystyö olisi lähtenyt juuri stereoperän komponentteja käyttäen.

Vuoden 1972 250cc mestari oli vielä Joel Robert Suzukilla

[Juhani Saastamoinen]

Jani,

Totta kai olet oikeassa, pahoitteluni virheestä. Eihän Håkan tänä ensimmäisenä Jammu-vuotenaan saavuttanut kuin muutamia erävoittoja. No, ei ihan huono tulos sekään kehitystyön ohessa?

Lennu Jr.

[Juha Mattila]

Vuonna 1928  brittiläinen Vincent oli patentoinut vastaavan jousitusrakenteen "cantilever rear suspension".
Kuvia ja juttua löytyy helposti netistä hakusanoin...
Vastaavasta Yamahan versiosta on mielenkiintoista tarinaa mm. kirjassa MM-motocrossia Antti Pyrhösen kyydissä, jonka on kirjoittanut Jukka Saastamoinen, kustantanut Alfamer Oy.  Kirja on vuodelta 2010.
Nimestään huolimatta mielenkiintoinen kirja käsittelee motocrossin historiaa ja kehitystä suomalaisesta näkökulmasta henkilöhistorioineen varsin laajasti.
Kirjassa kerrotaan myös Yamahalla ajaneesta Anderssonista ja hänen panoksestaan tuossa jousituksen kehityksessä ajajana.
Jousitukseen liittyvä juttu alkaa kirjan sivulta 102, jossa on juttua suomalaisesta jousitusgurusta Pekka Siltasesta.  Anderssonista tarina alkaa sivulta 108.
Suosittelen kirjaa luettavaksi, mikäli motocross kiinnostaa edes vähän...
Kirjastoistakin se löytyy.

[Juhani Saastamoinen]

Moi,

Ohessa Monocross-kyytiä 1973.

[url][http://www.youtube.com/watch?v=x1n6pPz5tUk/url]

Lennu Jr.

[Juhani Saastamoinen]

Moi Juha,

Olet aivan oikeassa siinä, että cantilever jousitus on iäkäs keksintö. Näissä varhaisissa rakenteissa ei tainnut olla iskunvaimennusta, korkeintaan jotain kitkavaimentimia. Myöhemmissä Vincenteissä näyttää olevan stereoperä. Myöskään kaasunestejousitus oli jo esimerkiksi 1961 DS Citroenissa. Monocrossissa on siis yhdistetty cantilever-runko ja "mekaaniset" jouset (vieläpä säädettävinä), yhdeksi suhteellisen pienikokoisella ja kevyellä komponentille.

Tarinan mukaan Tilkens tarjosi keksintöään Suzukille, joka oli asiasta niin kiinnostunut, että prototyyppipyöräkin rakennettiin. Susnalla asiaa pohdittiin, mutta hylkäsivät tarjouksen, kun tehtaan insinöörien laskelmien mukaan tällä systeemillä ei ollut saavutettavissa merkittävää parannusta kierrosaikoihin. Lisäksi systeemin kehittäminen tulisi kalliiksi ja oli kuulemma muitakin syitä. Yamaha kiinnostui ja tuloksia näkyy jo yllä olevasta loinkistä. Suzukin insinöörien myöhemmästä urakehityksestä ei ole varmaa tietoa.

Hakusanalla "Lucien Tilkens" löytyy vaikkapa netistä lisätietoa. Sieltä on peräisin aikoinaan kopioimani lehtihaastattelukin. Samoin kuva em. protosta Lucienin pojan kuskaamana (en laita liitteeksi, kun siinä näkyy kuvan omistajan tiedot).

Lennu Jr.





Lennu

[Hannu Ikäläinen]

Tämä menee kyllä jo pahasti sivuraiteelle, mutta kommentti tuohon Citroenin kaasunestejousitukseen: Citikan Traction avant-mallissa oli kaasunestejousitus takana jo 1954 ja DS-mallissa täysi kaasunestejousitus vuodesta 1955. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasunestejousitus

Oli vonna 1973 Hyvinkäällä katsomassa Håkan Anderssonin menoa mono-Jammulla. Hienosti toimi jousitus jo silloin. Niistä ajoista alkoi melkoinen meno crossipyörien jousituksen kehityksessä.