CMF Foorumi
Classic Motocross Finland => Tekniikkaa => Aiheen aloitti: Teppo Hovattala - Kesäkuu 27, 2011, 05:31:40 ip
-
Alotetaan nyt PITKÄaikainen rojekti, Jos vaikka muutkin innostuis laittamaan rojektikuvia yms.
Eli tarkotus olisi naittaa hva 78-runko, RM-swingi ja TT500 kone
Ajattelin laittaa 43mm yammun keulan ja tuplanokkasen jarrun, jos/kun tämä valmistunee ns kakkospyöräksi D2-luokkaan, jää sitten vähän korjausaikaa luokkien välissä.
Mitenkä muuten kun originaalissa replicassa on käytetty kiihdytyspumpullista mikunia saanko minäkin laittaa, miten nuo säännöt nyt pitäis lukea?
Osien keruu on aika hyvällä mallilla ja odottelenkin työkiireiden loppumista että voin ottaa rälläkän käteen ja pistää runkoa siivuiksi.
Kuva kawan 38mm keulalla
-
puoli metriä joustomatkaa keulassa?
-
Ja ohjainlaakereissa väljää. En taida noita käyttää, puuttuu jouset, yläkolmio yms pientä.
-
Mitenkä muuten kun originaalissa replicassa on käytetty kiihdytyspumpullista mikunia saanko minäkin laittaa, miten nuo säännöt nyt pitäis lukea?
älä nyt kerro kenellekään mutta mun yamahassa on 06-mallin titaanijalkatapit.., luulen ettei se NIIN tarkkaa ole näissä kapinoissa, vai?? ::)
[/quote]
-
Niin ei ehkä olekkaan, mutta oisko säännöissä viilaamista? A ja B luokkaan sääntö mun mielestä sopiikin hyvin.
Toinen juttu on tuo pyöreäluististen kaasuttimien sääntö, onhan niitä vakionakin ollut joissain pyörissä, kuten myös kiihdytyspumppuja.
Olihan Bsalla titaanirunko, että aika pieni juttu nuo tapit. shh
-
Moi,
tänään pidetyssä CMF:n hallituksen kokouksessa päätettiin että 2012 sääntöihin kirjataan että A- ja B-luokissa kiihdytyspumpullinen kaasutin on kielletty. Muissa luokissa, jos pyörässä on alkuperäisenä ollut kiihdytyspumpullinen kaasutin niin sellaista saa käyttää.
-
Ei tuosta säännön muutoksesta ainakaan haittaa ole.
Tuosta myyttisestä HL:stä on netissä vaan paljon eritietoja ja se ainoa oikea jonka olen nähnyt Kavilannummella oli ainakin varustettu kiihdytypumpulla, omistajalle on kyselyä lähetetty, notta oliko se alunperinkin.
Yamaa Sr:ssä ainakin oli jo vuonna 77 pumppu, suoraan kaupasta ostettuna.
Jos jollain ois faktaa?
-
http://i253.photobucket.com/albums/hh62/Jefro98/HL500/33807d31.jpg ,osoitteesta "vitalmx/old school moto"
-
http://i253.photobucket.com/albums/hh62/Jefro98/HL500/dec8bd30.jpg ,kuin myös..
-
Sainpa tällasen "lehdykän" jossa HL:n tiedot
-
Sattui silmään juttua HL Replikan rakentelusta.www.vmxmag.com.au
Ja sieltä Readers Restos...,HL500 Yamaha - building the ultimate TT500
-
HL500 ("Aberg Replica") on kehnosti dokumentoitu pyörä. Jopa Yamahan 1978 myyntiesitteessä on 1979 pyörän kuva sekä tekninen erittely. 1978 pyörästä on löytynyt tarkempaakin tietoa.
Lennu Jr.
-
Vihdoin sain jigin sellaseen kuntoon että uskalsi rälläkkää näyttää.
Putki tarpeita löytyi Sarlinilta mukavasti. Aika paksua oli hussen kehto putket 2.15mm, osan niistä korvaan 1.6mm seinämävahvuudella, moottorihan tukee enemmän kuin 2-tahti, lisäksi öljytankkikin tukevoittaa muklavasti. Paljonkohan lie paino tuollasella NVT rungolla?
-
Tuolla yksi viestiketju HL500:n rakentelusta:
http://forums.mxtrax.co.uk/showthread.php?t=309034
-
tack.
Vinkkinä muille putki%87#%:lle Aircraftsprucella on nykyään Saksassa sivutoimipiste, toimitus parikymppiä 30kg, eikä tietenkään tullia.
http://www.aircraftspruce.eu/?gclid=CJu8vO29yawCFcSIDgodHk0mfw
-
HL500 ("Aberg Replica") on kehnosti dokumentoitu pyörä. Jopa Yamahan 1978 myyntiesitteessä on 1979 pyörän kuva sekä tekninen erittely. 1978 pyörästä on löytynyt tarkempaakin tietoa.
Lennu Jr.
Onko -78 ja -79 HL:issa muuta eroa kuin pakoputki ja takahaarukka?
-
tuolla oli tällanen myytävänä
http://vft.org/vftforsale3-StreetMXers.html
VERY RARE FIND - A COMPLETELY RESTORED - HL500 ( HALLMAN ) NO EXPENSE WAS SPARED BUILDING THIS BEAUTY -
CHECK OUT THE PHOTOS - ALL BRAND NEW HARDWARE - BRAND NEW CABLES - FRESH POWDER COATED FRAME & RIMS -
BUCHANAN STAINLESS STEEL SPOKES - ALL NEW BEARING & BUSHING USED THOUGH OUT THE BUILD - FRESH REBUILD ON
THE ENGINE - COMPLETELY REBUILT OHLINS ( SHOCKS ) AND FRONT FORKS ( 43mm ) BRAND NEW SPROCKETS &
CHAIN SET - NEW SEAT & BRAND NEW FRONT & REAR FENDERS. THE BIKE IS ABSOLUTELY BEAUTIFUL - EVERY THING HAS
BEEN DONE - IT HAS JUST BEEN COMPLETED - FIRED UP - RIDDEN DOWN THE STREET ( RUNS GREAT - BY THE WAY )
THEN CLEANED AND DETAILED. I HAVE MANY - MANY MORE PHOTOS - JUST ASK.
LIKE I SAID - A VERY RARE FIND - COMPLETELY BUILT HL 500 & UP FOR SALE.
$9650
MARK 520 270-8188
-
Mahtaako kukaan "Oikea" hitsari lukea tätä?
Kuvasta näkyy poikkastu kehtoputki johon olen väännelly uutta putkea.
Tarkoitus olis hitsata se sisäholkin kanssa kasaan, mut pitääkö Tigillä hitsatessa jättää hajurakoa putkien väliin? vai niin tiiviiiks ku vaan saa?
Normaalisti toki tiukaksi, mutta muuttaako sisäholkki asiaa.
-
huikan taas edenny.
alaputkille suositeltiin 45 asteen saumaa, mutta sinne olis vaikea tehä sopiva holkki kun on putket eri seinämävahvuudella. V-railo ja pieni rako, sekä 8mm reikiä yhteensä 8kpl jotka hitsasin umpeen.
etukolmion hitsasin jigistä irrotettuna ja Mitä ihmettä, sehän sopi siihen vielä hitsauksen jälkeenkin!
-
Oliko koneaihio alkuaan XT 500, muistan lukeneeni jostain , pollet koneessa 30 hv , viripollet 40 hv, muistanko oikein.
-
Kävin tutkimassa varaston 13 tietoja. Tämmöistä löytyi, Takana Bilstein,edessä Marzzocch, öljysäiliö 2,5l on sijoitettu runkoputkeen, kaasari AMAL 34 mm Mk2, muut osat TY 400 , onko sinne päinkään ???????
-
Pari kuvaa oli myöss tuossa kirjoituksen yhteydessa.
-
Jep xt:n koneesta, mullekkin tulee tähän xt lohkot ja sr:n kannet, niissä on valmiina isommat venttiilit. Kunhan sinne asti päästään, eli monta hetkeä menee.
Nuo varasto 13:ta tiedot vois käydä siihen prototyyppiin, joka värkättiin hvan rungosta.
Tuosta moottorista saa kait aika helposti 50 hummaakin, jos haluaa.
Tilasin oikein kalliin osanki tähän projektiin, muut osat saanu halvalla. Australiasta on tulossa aluswingi, kun ei oikeen ole vielä luottoa omiin alumiinin hitsaustaitoihin. http://www.geoffmorrisconcepts.com/
(http://i301.photobucket.com/albums/nn61/luupaa_kuvat/b9e6614f.jpg)
-
HL500:sta on kerholehdessä artikkelinpätkä, josta selvinnee ainakin pääpiirtein vastaukset osaan palstalla esitettyihin kysymyksiin. Tarkasti ottaen kone on TT500, 1978 TT500E ja 1979 TT500F. Koneet toimitettiin britteihin suoraan Japanista. Tehoksi ilmoitettiin 38 hp. Koneeseen oli tarjolla myös virityssarja, kansi SR:stä, teholukemaa ei ilmoitettu.
TY400, oliko sellainenkin? Tiedossani vain TY80-TY350 tehtaan vakiopyöristä. Lehdessä julkaistu artikkeli on toimittajan (ansiokkaasti) lyhentämä alkuperäisestäni. En ole verrrannut näitä keskenään, kun aikaa eikä kiinnostusta ole oikein riittänyt noin vuoden kestäneen tietojen keräyshomman jälkeen.
Kevätterveisin
Lennu Jr.
-
HL500 Tuning Kit. M-alkuiset numerot HL500:n, muut Yamahan varaosanumeroita.
Lennu Jr.
-
Varasto 13 kätköistä : http://personal.inet.fi/viihde/mopot/lehti1.jpg
-
OK, alkaapa asia selvitä. Juttu lienee kirjoitettu 1975 ajalta ennen päätöstä HVA:n rungosta luopumisesta. Sen päätöksen jälkeenhän 3 runkoa tilattiin ProFabilta. Yamahan crossipyöristä peräisin olevat osat olivat YZ-malleista, joten tuo trialpyöriin viittaava TY-mallimerkintä on virheellinen. Myöskään 1975 XT500-moottoreita ei ollut saatavilla, koska tehtaalla tämän mallin tuotanto käynnistyi 1976. Ensimmäinen moottorihan oli peräisin 1975 Englannin ISDT:hen osallistuneen jenkkikuskin pyörästä, joka oli TT500 valosarjalla varustettu jenkkimalli. 1976 XT500 tuli myös Euroopan markkinoille, jolloin Hallman & Eneqvist Ruotsin maahantuojana pystyi niitä tilaamaan. Mainittakoon vielä kerran, että jutun pyörä on "Hallman & Eneqvist Yamaha500 Design Sten Lundin". Yamaha HL500 oli sitten 1978-79 Yamahan Euroopan tuontikonttorin briteissä teettämä tuotantokilpuri, useasti mainosmiesten suosimalla "Aberg Replica" lisänimellä varustettuna.
Lennu Jr.
-
Kirjoitukset ovat olleet 1977 lehdissä.
> Varasto 13 kätköistä: Jytä-Jammu krossiin
>
> Ruotsin Bengt Åbergin lähdöstä nelitahtisella Hallman&Enegvist`in sponsoroimalla Yamahalla 500-luokan MM-krossiin.Pyörä on nyt saanut viimeistellyn muodon ja muutokset. Moottorin alakerta vaihteistoineen on alkuperäinen XT 500-Enduromalli.Kytkintä on saatu kevyemmäksi vaihtamalla se 1974 mallin YZ 250/360 osiin. Vauhtipyörä on peräisin MX 125 :stä vuodelta 1973, jolloin 1,5 kiloa saadaan pois. Erikoismäntä tulee USA:sta ja sen avulla puristukset on saatu nousemaan 11:een. Runko oli ensimmäisessä kokeilumallissa Husgvarnasta, mutta lopullinen versio on Sten Lundinin käsialaa ja tehty USA:ssa Proffad-nimisessä firmassa Kromi-molybdeeni-teräksestä. Runko painaa vain 9,5 kiloa ja takasvingi 2,9 kiloa. Etuhaarukka on Yamahan uusi krossihaarukka YZ 250/ 400 mallista ja takapumput kaasutoimiset Fox Shox. Duralia on käytetty pulteissa,muttereissa,levyissä ja akseleissa. Kokonaispainoa pyörälle kertyy 102 kiloa. Åberg jättää Bultacon tallin siis ihan kokonaan ja hänen tilallaan ajaa Espanjalaismerkkiä Ranskan Serge Bacou.
-
No johan on kevyeks saatu runko, ihmettelen jos tuo mun tulee painamaan alle 12kg
Xt:n ja TT: moottorissa ei taida muuta eroa ollakkaan kuin kaasarissa ja stanssissa, vai mitä?
Martti, onko tuo lehtileike kokonaisuudessaan vai jäikö tekstiä "kääntämättä"?
-
Korjataanpa runkovalmistajan nimi oikeaksi = ProFab (kirjoitusasu Pro-Fab myös esiintyy), joka oli erikoistunut mm. kevyiden materiaalien käyttöön erikoisesti HVA-rungoissa. Huippusuoritus lienee Lars Larssonin 1971 HVA 400, joka titaanirunkoisena painoi 86 kg eli 11,4 kg vakiota vähemmän. DurAl pultit, mutterit jne taisivat oikeasti olla titaania, johon Yamaha tehdastiimistatuksen saaneella Hallman & Eneqvist:illä oli varaa. Koneen virityksestä vastasi Nisse Hedlund ja tekstissä on unohtunut varmaankin maininta, että kehitystyöhön kauden aikana osallistui Yamaha Europen Motocross Teamin mekaanikot sekä vapaa (muttei täysin ilmainen) pääsy tehdaspyörien osiin ja dataan. Esimerkkinä olkoon tehtaan mekaanikkojen asentama CDI-järjestelmä. Hedlundin kertomana huipputeho oli noin 50 hv (erilaisia nokkia käytettävissä pieni repullinen), mutta virallista dataa ei tiettävästi ole julkaistu. Air Shox's:it olivat käytössä vain ensimmäisissä mainoskuvissa, mutta kisoissa Åberg käytti radasta ja olosuhteista riippuen joko Öhlinsin tai Bilsteinin iskareita. Kannattanee vilkaista kerholehden sivun 46 kuvia.
TT/XT:n erot olivat pieniä, kuten Teppo mainitseekin. Vakiona TT:stä puuttui valokäämi. Åbergin pyörästä poistettiin 5-vaihteen rattaat sekä tarpeettomina että lisäöljytilan saamiseksi. Eräillä radoilla vaihteisto oli jopa 3-vaihteinen. Huhuttiin, että vaihdelaatikon sisäkalut olivat "Made in Sweden", josta ei ihmeemmin puhuttu. Eiköhän tämä riitä tällä erää. Paljon "huonompiakin" kirjoitelmia tuli esiin hommaa tutkiskellessa :).
Terveisin Lennu Jr.
-
Teppo, ei jäänyt kääntämättä paljoa, joku lehden aiempi numero mistä eka kopio oli, on kirjoituksesta pois. Teksti on suora kopio, lehden kirjoituksesta, jopa rungon valmistaja firman nimi on kirjoitettu alkuperäiseen tekstiin Proffad, mielenkiintoisia juttuja.
-
http://www.blocket.se/stockholm/Yamaha_TT500___1977_39500373.htm?ca=11&w=3
-
Mielnkiintoinen kalakaupalta tuoksahtava rakennelma. Ilmoituksen kohta "yksi harvoista Ruotsissa myydyistä" on varmaankin oikein, kun siinä ei oteta kantaa, miten tämä yksilö on luikerrellut Ruotsiin ja saatu vielä rekisteriinkin. 1976-81 TT500:sta ei toimitettu kuin USA:an, Kanadaan ja Australiaan, joten sitä ei ole Euroopassa tyyppikatsastetttu.
XT500:n Euroopan tuonti alkoi 1976 mallilla 1N5- eli XT500 C. Suomeen ensimmäiset tulivat myyntiin Juhannuksen tienoilla 1977.
TT/XT500-materiaalia kertyi HL:n siivellä satoja sivuja. Varaosaluetteloita, Owner's Manualeja, esitekuvia yms. sälää noin 60 digitoitua pdf-sivua DVD:llä. Niiden julkaisu (copyright) tällä avoimella sivustolla ei ole mahdollista, mutta (yksilöityihin) YV-kysymyksiin voin yrittää löytää vastauksia. VMPK:n jäsenet voivat kysyä luovutustietoja yamahadata:lta.
Lennu Jr.
-
Terve,
Ensimmäinen juttu missä Lundinin rakentama xt,tt,tai sr 500 moottori on asennettu Hussen runkoon on ALTT FÖR MC
nimisen ruotsalaislehden numerossa 11 1976. Tämä versio on lähes alkuperäisessä hussen rungossa mm. takasvingi
on alkuperäinen ainoastaan takaiskareiden yläkiinnitystä on muokattu. Tämän jälkeen muutettiin takasvingi alumiiniseksi
ja näitä versioita on suoria ja käyriä erilaisilla iskareilla varustettuna monia.
Terv. #141
-
Moi, viittaanpa taas kerholehden kuviin. Sivulla 44 on prototyyppi valmiina, siis HVA-raami ja TT500-mylly. Proton kehitystyö jatkui, jolloin todettiin HVA:n runko lian hempuliksi ja tilattiin 3 runkoa ProFabilta. Proton HVA-runko lähetettiin malliksi ja mukaan Storkenin piirustuksia ja ehdotuksia sekä rungon tukevoittamiseksi että keventämiseksi. Ei mitenkään ihme, jos ProFab muistutti HVA-runkoa. Mallirunkoa ei tarvinnut palauttaa Ruotsiin. Aluswingit olivat ruotsalaista tekoa. Samoin kehitystyön aikana käytettiin eri takaiskareita. Kehitystyön loppupuolella Hallman sai sitten ajatuksen osallistua pyörällä 1977 MM-kauteen jne (sivu 45). Yamahan lähdettyä mukaan pyörää yamahoitettiin, tuloksena s. 46 puna-valkoisessa asussa oleva esittelypyörä Air Shox's:eineen.
Kyllä tuo mielestäni on kerholehdessä kaikki kerrottu? Lähdeluettelo ei ole täydellinen eli vain tärkeimmät 4 on mainittu.
Korjaanpa oman aikaisemman vastaukseni virheen tässä samalla: TT-malleista yleensä puuttui valokäämi.
Kevättä, Lennu Jr.
-
Kah sehän alkaa näyttää jo melkeen rungolta, on tässä jo sen verran viisastunu että seuraavaa runkoa varten kyllä pitää hommata jyrsin ja siihen jonkillainen säädettävä putkituki, jotta saa kalansuut tehtyä koneella, eikä viilalla. Ja olis pitäny tehä alusta asti ite, nyt joutunu tekee vähän kompromisseja. Eikä mallirunko jonka ympärille rakentais jigin ainakaan vaikeuttais asiaa.
(http://i301.photobucket.com/albums/nn61/luupaa_kuvat/ca35ff88201505e8cc0d87dd90204659.jpg)
-
Osaiskohan joku kertoa miten jalkatapin kannakkeet tulee runkoon kiinni vanhemmissa yzetoissa? Tarkotan tätä mallia.
(http://i301.photobucket.com/albums/nn61/luupaa_kuvat/49dade5962bc5f1e29bb71252729109c.jpg)
Tuleeko vaan 12mm pultilla suoraan holkkiin joka on rungossa? Mitä kuvista koittanu tihrustella näyttäis paljon pienemmältä pultilta.
-
on muistaakseni tiheäkierteiset 12(?)mm pultit.
-
missähän vaiheessa on kuvan yamaha tällä hetkellä?
-
Laitellaan sinne sitte hienot pultit.
luulen että NVT HL on viettämässä leppoisia eläkepäiviä saaristossa.
-
Runko alkaa olemaan jotain kiinnikkeitä vailla valmis.
Osto-osastolla haeskelen iskareita tähän edelleen, kaivelkaahan hyllyjä jos sais vielä tänä vuonna renkaille tän
(http://i301.photobucket.com/albums/nn61/luupaa_kuvat/18851938674dbc87462629eb91b205f0.jpg)
-
HL 500 italiassa,alkuperäisyys jääköön muiden arvosteltavaksi ;)
http://www.mastercross.net/moto.php?lang=it&m=YAMAHA%20&t=Off-road&id=205
KT